The whole world is my playground and I´m more than excited to play the game

En voi sanoin kuvailla miten suuri kivi on vihdoin pudonnut harteiltani. Olen pitkän aikaa ollut kovin huolissani, koska elämäni on tuntunut yhdeltä harmaalta massalta, vailla selkeätä tulevaisuutta. Välillä valonpilkahduksia on näkynyt, mutta sitten ne ovat taas kadonneet myrskypilvien taakse ja uskoni on hiipunut. 

Itkua, unettomuutta, särkyä ja kaikkea muutakin, jota en enää edes halua muistella olen saanut kokea, mutta nyt tuntuu vihdoinkin (!) että ne ajat ovat ohi ja uusi jakso elämässäni voi vihdoin alkaa.

Ystävät ja perhe ovat tukeneet minua täysillä, enkä tiedä miten kiittäisin heitä kylliksi. Pelkkä "kiitos" tuntuu niin mitättömältä, mutta toivon että voin itse samalla tavalla tukea heitä, kuten he ovat tukeneet minua, jos he joskus sitä tarvitsevat.

Kaikki tuntuu niin paljon helpommalta ja keveämmältä nyt: treeni kulkee, uni maistuu ja hymy on herkässä kaiken aikaa. Vastaantulijat varmaan uskovat minun popsineen Omega 3-tabuja vahvempaa aamiaiseksi, mutten voi peitellä hyvää oloani nyt kun sen vihdoinkin olen saavuttanut.

Elämä on kivaa, tiedättekös! :)

Jag kan knappt beskriva hur glad jag är när en stor sten äntligen verkar ha trillat från mina axlar. Jag har en längre tid varit ständigt orolig, nedstämd och osäker då min framtid påmint om ett grått moln, där solstrålarna tidvis lyst igenom, men åter dolt sig bakom åskmolnen. Äntligen börjar det se ljust ut och solen verkar lysa även på mig!

Mina vänner och min familj har stött mig mer än jag kunnat önska och tänka mig och jag vet inte hur jag någonsin skall kunna tacka dem nog. Jag hoppas att jag någongång kan hjälpa och stötta dem ifall de behöver det, på samma sätt som de stöttat mig.

Nu när allting verkar gå mot det bättre hållet löper även träningen bättre och sömnen smakar. Jag känner också hur lätt jag har för att le och kan gott tänka mig att förbipasserande tror jag har några skruvar lösa..

Livet är kul, vetni! :)