This small piece of paper made me smile. As long as there's hope, there's believe too

Voi maanantain pieniä iloja - niitä on jo kaivattu! Töissä olin valmis repimään silmät päästäni ja pelihousut tuusan nuuskaksi, mutta kotiin päästyäni, välipalaa ja verkkarit saatuani mieli koheni hieman oitis.

Hetken mielijohteesta nappasin passikoteloni hyllyltä tarkistaakseni passin voimassaoloajan (krhm.. Vanhentunut on jo kauan sitten, eli ex tempore reissuja on nyt turha suunnitella), mutta arvatkaas mikä toinen pieni yllätys passin välissä oli? Joskus alkuvuodesta mainoksesta leikkelemäni unelma. Vaikka tälläiset tulevat pysymään unelmia vielä pitkään, tuli minulle hyvä mieli: ehkä minä vielä joku kaunis päivä löydän miehen, joka uhraut.. Siis keskittää rakkautensa minuun sormuksen muodossa ;)

Tacka gudarna att jag innehar talangen att glädja mig över små ting (speciellt efter en horrordag på jobbet som denna).

Ex tempore plockade jag fram mitt passfodral för att kolla om passet är i kraft. Kröhömm.. Det lär inte bli några ex tempore-resor på ett tag, men kolla va jag hittade mellan passet: ett tidningsurklipp på en dröm som jag hade i början av året. Trots att den drömmen inte kommer att vara aktuell på länge, blev jag varm inombords. Bilden gav på något underligt sätt ett hopp om att jag kanske ännu nångång hittar någon som vill slös.. Alltså investera i mig ;)