tisdag 29 april 2014

"When life gives you lemons .. hey just be glad it isn't herpes."

Jukranpujut pojut ja kaverit, huomenna on jo vappuaatto ja näillä näkymin viimeinen viikko, joka on vajaa eikä pitkiin aikoihin ole tiedossa arkipyhiä. Nauttikaamme siis nyt tästä viimeisestä täysin rinnoin!


Rinnoista puheen ollen olen nyt käynyt kaksi kertaa tällä viikolla treenaamassa Janin kanssa Fustraa ja voi moriens: lapoja särki kuin viimeistä päivää ja molemmat pitkät selkälihakset kuumottivat minua koko päivän, enkä millään olisi halunnut lähteä tänään harjoittelemaan - varsinkaan kun olin tässä kunnossa eilisen "käydään nyt vain lyhyesti läpi liikkeet, joita teet kotona 3-4 kertaa viikossa". Huoh ja hapotus.

Näin jälkikäteen voin todeta olevani TODELLA tyytyväinen, että lähdin: kyllähän se treeni sujuikin! Aloitettiin taas crossarilla ja tehtiin voimaliikkeitä, joista eritoten kepin kanssa käännökset (keppi olkapäiden kohdalla, käännetään katse ja pää edessä kroppaa puolelta toiselle) tuottavat minulle aikamoista tuskaa: silmien edessä mustenee ja heikottaa vaikkei liike ole edes laaja. Luotan kuitenkin Janiin tässä täysillä ja kerron toki, että nyt mustenee, mutta teen käsk.. ohjeiden mukaisesti suoritukset loppuun asti.

Katsottiin tänään - sillä ehdolla, että teen vatsaliikkeet kotona - juoksutekniikkaani ja hahaa, mitkä mojovat naurut sain itsekin sivupeilistä itseäni tiiraillessa: olkapäät nätissä etukumarassa ja jalat kuin sammakolla ovat oiva vertauskuva ;) En siis yksinkertaisesti suorista jalkojani KERTAAKAAN koko askelluksen aikana, eikä se edes olisi mahdollista koska yläkroppani painaa etukumarassa kuin maata nuuskiva koira. Jostain se on lähdettävä liikkeelle ja minun lähtökohtani on näköjään aika eläimellinen :'D



Huh, sori huono huumori Viime aikoina olen kasvattanut mitä huonoimpia läppiä, koska vastoinkäymisiä tuntuu olleen niin paljon, että tilanne vaatii huumoria, jotta näistä selvitään.

Aloitetaanko vaikka laskuista? Niitä minulle on kertynyt erinäisistä syistä tällä hetkellä niin paljon, etten edes kehtaa kuiskata loppusummaa ääneen. On koiraa, koiravakuutusta (suosituksia tästä kellään?), silmälaseja, vuokraa, fysioterapiaa.. Päivittäisten ruokakulujen lisäksi siis. Tekisi mieli paiskata kaikki laskut jorpakkoon, koska hoidettuani kaikki nämä tiedän, ettei suurempia reissuja tai menoja tule kesän aikana olemaan. Olen toisaalta yrittänyt edes hetkittäin nähdä tilanteen yli ja tulevaisuuteen: suurin osa laskuista ovat sellaisia, jotka eivät tule toistumaan. Koiran hankintahinta on melkoinen summa, jonka maksan vain kerran. Päätin hankkia myös vakuutuksen, jotta mahdolliset eläinlääkärikulut saadaan pidettyä edes suht. hallinnassa, eikä hervottomia ylläribonuksia - pakollisten rokotusten ja ruokakulujen lisäksi - tulisi nyt ihan lähiaikoina. Kelan takaisin vaatima opintolisä on myös kertaluontoinen maksu, jota en koskaan enää joudu maksamaan (ellen nyt hairahdu opiskelemaan jälleen..) mutta joka tuntuu hemmetin isolta menoerältä - eritoten saatuani laskun Fustrasta - huh! Fysioterapiasta taas en tingi missään nimessä, koska pidän sitä investointina tulevaisuuteeni: pistetään kroppa nyt kerralla kuntoon ja ylläpidän Janin oppeja sitten parhaani mukaan kunhan saadaan hyvä perustaso ja lähtökohta nyt rakennettua. Toki Fustrassa voi "joutua käymään" joskus muistuttelemassa itseään hyvästä ryhdistä, mutta olen sitä mieltä, että maksan mieluummin vaikka pari sataa kerran vuodessa siitä, että joku ohjaa minua henkilökohtaisesti parin viikon/kuukauden ajan säännöllisesti ja mahdollistaa sen, että voin liikkua itsekseni vuoden ympäri, kuin että maksan 60€ kuukaudessa salille, jossa kukaan ei valvo treenaamistani ja vedän itseni pahimmassa tapauksessa niin jumiin, etten enää pääse liikkumaan (eli tämänhetkiseen tilanteeseeni). No thanks.



Kevät on jännää aikaa: samalla kun valo ja lämpö tuntuvat hyviltä ja niistä pitäisi nauttia, tuntuvat ihmiset stressaantuvan aivan mielettömästi: on vuosikokouksia, terassin rakentamista, ikkunoiden pesua, kesäkunnon saavuttamista, väsymystä, allergiaoireita, auton katsastuksia.. you name it! Koitetaan kaikki nähdä jotain hyvää jokaisessa päivässä ja nauttia keväästä - kyllä niitä rästihommia kerkiää tehdä sitten kesälläkin! :)

Milläs tapaa sinä ylläpidät jaksamista (tai huonoa huumoria) kun elämä tuntuu syöttävän sinulle sitruunoita? :)

Conssit ehdin onneksi ostaa, ennen laskurykelmän ilmaantumista. Olisivat muuten saattaneet jäädä ostamatta :D

Tjenatjabbahalåå och wohoo - endast en dag jobb återstår denna vecka (tjohoo för den som skall till fysiatern på fredag..)!
Jag har nu haft två träffar med mina Fustra-tränare/fysioterapeut Jani denna vecka och jag säger det bara: huh, pust och suck - såhär tungt har det inte varit att träna på åratal! Gissa bara hur nedvärderande det känns att stå och dallra som ett asplöv med 2kg hantlar i händerna, då man hittills bosatt upp sitt ego med åtminstone 6kg då man gör vipunosto? Med rätt teknik i behåll behövs inga stora vikter; effekten är enorm ändå!
Idag kollade vi igenom min springteknik som avslutning på träffen och ghahaa, en sån stil: jag ser ut som en kombination av en hund som nosar i marken (framåtlutad med axlarna nere) och groda (med böjda ben). Utgångspunkten är inte fager, men Jani påstod att det nog skall fixa sig, bara jag får höften mer rörlig och "lonkankoukistajat" uppmjukade.
Har ni för resten märkt hur folk verkar bli stressade när våren kommer? Plötsligt är det dags för årsmöten, besiktning av bilen, remonter, terassbyggen, räkningar.. Jag har på sistone fått odla allt sämre humor för att klara av att se ens NÅGOT positivt och lyckas skratta varje dag, då jag dag efter dag får den ena räkningen efter den andra stoppad i postlådan: FPA kräver tillbaks studiestöd, hundförsäkringen är dyrare än tänkt, hunden själv, glasögon, hyra.. Gooooood! När skall räkningarna ta slut!? Å andra sidan har jag nu bara försökt tänka att största delen av räkningarna är enastående och återkommer ALDRIG mer. Fattar bara inte varför de alla skall komma just nu.. Efter att ha betalat alla kan jag bara konstatera bye-bye resor och roivande i sommar och hello hemmalivet. Näe, jag tänker inte bli trist och sitta hemma, men visst kommer jag att få fundera och överväga över ALLA större investeringar. 
Hur håller ni humöret uppe, då allt börjar tryta?

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar

Kiitos kommentistasi <3
Tack för din kommentar <3