torsdag 5 november 2015

Viime päivinä (ja viikkoina).. Esimerkkinä eilisen aikataulu

...olen ollut menossa - kokoajan. Tai ainakin siltä on tuntunut. Jollen ole ollut töissä, olen ollut itse potilaana tutkimuksissa Helsingissä tai sitten asiakkaana (tai ehkä potilaana?) OMT-fysioterapeutillani. Kotona olen vain käynyt kääntymässä, mahdollisesti hieman nukkumassa ja jälleen lähtenyt liikkeelle. Miehelläni T:llä oli onneksi talviloma viime viikolla, joten Ronja ei ole menoistani joutunut kärsimään (vaikka koira on kyllä änkenyt syliin heti kun olen kotiin tullut - liekö sitten vähän ikävöinyt mammaa?), mutta itse olen viime viikkojen tiukan aikataulun jälkeen aivan venttipuhkipoikki. Energiaa olen juuri ja juuri kerännyt suoriutuakseni töistä ja tutkimuksista, mutta kodin ylläpitoon en ole ehtinyt enkä jaksanut panostaa - ja siltä täällä kyllä näyttääkin! Siksi pistinkin äsken pyykkikoneen pyörimään - kaivattuna ja odotettuna vapaapäivänäni.


Ihmiset kestävät kiirettä ja aikatauluja eri lailla ja itse kuulun niihin, jotka tarvitsevat paljon(kin) aikaa omien juttujeni toteuttamiseen, jotta pysyn tyytyväisenä (ja sitä kautta rentona). Aikataulujani ei pitäisi verrata muihin, koska voin vain (kauhulla) kuvitella, minkälaista parin-kolmen harrastavan lapsen, työssäkäyvä vanhemman aikataulutus ja kyytien sumpliminen on, mutta koska minulta löytyy kokemusta vain tästä omasta elämästäni, voin siihen nyt myös vain vertailla. Kiire, paine ja stressikin ovat yksilöille aina omia kokemuksiaan ja siinä missä toinen seuraa aikatauluani silmiä pyöritellen ja toteaa että "eihän tuo ole vielä mitään!" olen itse aivan kuitti parin vastaavanlaisen viikon pyörityksen jälkeen. Vapaa-aikaa ei juuri muualla kuin auton ratissa tai pelkääjän paikalla ole vietetty ja se tuntuu energiatasoissa. Raitista ilmaa olen hönkinyt lähinnä parkkipaikalta paikkaan X kävellessäni, sekä koiraa aamupissattaessani (kultaakin kalliimipia pieniä arkisia hetkiä!) ja juuri tuota raitista ilmaa olen viime viikkoina kaikkein eniten kaivannut. Myönnän olevani ulkoilma-ihminen ja kroppani ikäänkuin vaatii raitista happea pysyäkseen energisenä. Takuuvarmasti tämä sisätiloissa oleskelu on myös vaatinut osansa energiatasoistani.

Näitä hetkiä olen viime viikkoina kaivannut aivan superisti: metsäretkiä koiran kanssa kaksin

Anyhow ajattelin tässä kotia hetken puunattuani istua nyt alas koneen ääreen ja laittaa näytille esimerkkinä eilisen aikataulutuksen. Töissä oli onneksi rauhallista ja meitä oli monta työntekijää, joten tauoille pääsi, eikä potilasvirta tuntunut tsunamilta.

07:24 herätyskello soi, eli eikun ylös, naamapesulle, pukeutumaan, koira kainaloon ja...
07:35 ...Ronjan kanssa pihalle. Maanantaina olin iltavuorossa ja kotona vasta 22:30, jonka jälkeen tiistaina menin aamuvuoroon ja olin koko tiistain aivan zombina. Univaje oli järkyttävä. Siitä syystä nukuin kuin ihmeen kaupalla aina kellon soimiseen asti!
07:50 Takaisin sisälle, kahvia keittämään, aamupaloja valmistelemaan ja syömään. Ronja syö raakaruokaa ja annosten esillepano kestää aina hetken ja kun en itsekään ihan jugurttia-kulhoon-ja-mysliä-päälle-aamupaloihin tyydy, kestää aamuruokien laittaminen valmiiksi toven
08:40 Hampaiden harjaus, meikki, tukka ja vaatteet päälle. Kohta pitäisi jo lähteä!
09:00 Ulos ovesta ja pelkääjän paikalle istuminen. Matka kohti Meilahtea alkaa. T lähti onneksi kaveriksi ja kuskiksi ja höpisemme niitä näitä automatkalla
09:35 Hyppään autosta ulos, ilmoittaudun ja siirryn odotustilaan
09:48 Hoitaja kutsuu tutkimushuoneeseen
10:03 Tutkimushuoneesta ulos ja hakemaan vuoronumeroa labraan
10:10 labrahoitaja nappaa suoniverinäytteen ja lähden ulos
10:15 istahdan jälleen autoon ja matka kohti kotia alkaa
10:40 Vaihdetaan heippa-pusut koti-parkkiksella ja hyppään omaan autoon ja lähden ajamaan kohti Porvoota ja töitä
11:08 sorrun kurvaamaan Henkkiksen kautta hakemaan pipoa (ja löydän aivan ihanan kauan etsimäni maastonvihreän paidan, eli pakko sekin on kiikutettava kassalle)
11:21 parkkeeraan auton työpaikan parkkikselle, kävelen sisälle ja pukkarille vaihtamaan asua
11:30 astelen päivystykseen vihreä työasu ylläni. Vastaanotan pari potilasta ja tauotan työkavereita. Itselläkin nälkä jo painaa masua..
13:00 lähden ruokalaan syömään itsekseni. Lounastauoilla tykkään syödä yksinäni ja selaan samalla epäsosiaalisesti Facebookia ja Instaa
13:20 takaisin päivystyksessä
Työvuoro on rauhallinen: vastaan potilaspuheluihin ja annan hoito-ohjeita, sekä kehoitan potilaita tulemaan käymään. Avustan lääkäriä haavan ompelussa. Höpöttelen työkavereiden kanssa.
17:40 käyn tauolla
Sama puhelimessa puhuminen, varastojen täyttäminen yms. "pikkutyö" jatkuu
19:10 lähden viemään potilasta osastolle ja nautin päästessäni hieman liikkeelle
19:25 Sanon heipat työkavereille ja lähden laukkuineni kohti pukkaria vaihtamaan siviileitä ylle
19:30 Parkkiksella auto jo odottaa, joten eikun avainta vääntämään ja kotia kohti. On jo pimeä.
19:50 kurvaan paloaseman kautta hakemaan avaimia T:ltä, koska unohdin omani kotiin
19:58 kotiparkki, vihdoin! Ronja tulee onnellisen näköisenä minua ovella vastaan ja tunne on kyllä molemminpuolinen: ikävä on ollut! Äkkiä vaihtamaan vaatteita taas
20:05 Ronjan kanssa ulos pimeään kävelylle. Voi että miten hyvältä raitis ilma tuntuukaan!
20:50 Väännän avainta kotiovessa ja T on jo ehtinyt kotiin.
20:55 Vihdoinkin suihkuun. Olen kehittänyt tietynlaisen rutiinin iltavuorosta tullessani ja yksi osa rutiinistani on suihku: ikäänkuin "pesen" työvuoron mielestäni. Voi miten hyvältä lämmin vesi ja pehmoinen kylpytakki sitten tuntuukaan!
21:10 iltapalaa ja mainosten selaamista, sekä kuulumisten vaihtamista T:n kanssa. Mies toteaakin, että "vitsi miten kiva kun olet jo nyt kotona! Yleensä kun tulet iltavuorosta vasta 22:30 ei juuri puhumaan ehdi, vaan heti pitää jo mennä nukkumaan". Taidan vastata "mmmh".
21:40 Hampaiden pesu ja peiton alle sujahtamista.
22:03 Nappaan synttärilahjaksi saamani Jutta-kirjan käteen ja harmittelen, että kirja on pian jo luettu. Pakko myöntää, että opus antaa aivan toisenlaisen kuvan Jutta Gustafsbergistä kuin mikä minulla joskus on ollut. Nainen on kyllä kokenut kovia ja tehnyt hemmetisti duunia menestyäkseen! Jutta ja Vertti-ohjelmaa katsellessani olen kyllä jo aavistellut, että Jutta onkin todella rakastava ja aito ihminen - ei sellainen plastiikkabimbo, joksi hänet joskus kuvittelin! Kirjansa vain komppaa tätä.
22:18 Valot sammutetaan, laitan varuiksi tulpat korviin jotten heräisi aamulehden kolahdukseen, vaihdetaan T:n kanssa iltasuukot ja toivotetaan hyvät yöt.

Maanatai-iltana tauolla: vouuuu mitkä silmäpussit.. :D

Sellainen oli minun eilinen keskiviikkoni :) Voitte vain kuvitella minkälaista ees-taas-suhaamista viime viikot ovat olleet, kun saatan tosiaan herätä aamulla, lähteä heti Meikkuun ja siitä suoraan Porvooseen iltavuoroon ja kotiutua vasta 22:30. Ulkoilua tai urheilua ei kyllä siinä harrasteta ollenkaan ja se on jo alkanut kostautua pikkuhiljaa m.m. nuupahtamisena ja pahana olona sisältäpäin, joka sitten kumpuaa ulos. Onneksi tämä suhaaminen toivon mukaan on vain väliaikaista ja tänään (sekä huomenna!) vietän vapaapäivää - vihdoin! Nyt on aikaa istu hetki koneelle, pyykätä, tiskata, vaihtaa puhtaat lakanat sänkyyn ja käydä Ronjan kanssa ulkona. T lähti tänä aamuna töihin ja palaa vasta huomisaamuna, mutta onpahan sitten huominen aikaa viettää vapaapäivää ihan kolmisteen :)

Mitä sinne puolen ruutua kuuluu? :)

2 kommentarer:

  1. No huhhuh! Itse istuskelen lähinnä koneella ja koetan saada esseitä kirjoitettua - tunnit vaan lipuu ohi. Passiivista menoa siis, mutta kai aivot sentään raksuttaa. Onneksi sain sentään tänään tunnin lenkin ja tunnin voimistelut aikaiseksi....

    SvaraRadera
    Svar
    1. Voi muistan millaista tuollainen arki oli kun kirjoitin lopputyötäni AMK:sta! Kävin heti herättyäni heittämäsä 30min juoksulenkin salilla matolla ja katsoin siinä samalla aamun uutiset. Sitten kotiin, 15-20min aamupala ja koneen ääreen näpyttelemään. Sitten 11-12-aikaan Unicafehen lounaalle jotten muuttuisi ihan mökkihöperöksi ja takaisin taas koneelle. Lopetin aina 16-17-aikaan ja lähdin ulos samoin tein. Huhhuh, mutta tulipa tehtyä :D Tsemppiä!

      Radera

Kiitos kommentistasi <3
Tack för din kommentar <3