lördag 26 mars 2016

Pääsiäisen kuulumisia, telkkari-inho, Ikean mööpelit ja herkuttelu

Heippa kaikki ja hyvää pääsiäistä!

Heräsin jo viideltä ekan kerran, mutta maltoin torkahtaa ja hymähdin itsekseni noustessani 06:40 sängystä, jättäen töihin suuntaavan miehen vielä torkkumaan. Kuvio on todella tyypillinen meidän taloudessamme, että vaikka mies on nukahtanut ennen minua illalla ja lähtee aamulla töihin, olen minä ennen häntä jo jalkeilla :D No, ehdinpähän käyttää Ronjankin pitkällä keppien heittely-lenkillä ja vielä antamaan heippa-pusut miehelle ennen hänen lähtöään. Aamupalaksi nautiskelin kaurapuuroa mustaviinimarjoilla, päärynällä, maapähkinävoisilmällä ja kaakaonibseillä. Hah, mulle on taas jäänyt tuo vaihde päälle ja syön lähes identtistä aamupalaa joka aamu - kunnes tylsistyn ja vaihdan sen johonkin toiseen. Luin aamukahvia juodessani aiemmin viikolla ilmestyneitä lehtiä, joissa oli mielenkiintoinen juttu sisustuksesta ja kahdesta naisesta, jotka ovat kehittäneet palvelun/appin, jossa esitellään erilaisia sisustustyylejä (esim skandi, romanttinen ja moderni) ja niihin sopivia värejä, tapetteja, materiaaleja, lamppuja.. Täydellinen keksintö minun kaltaiselleni ihmiselle, joka rakastaa kaikkea nättiä, mutta jolla ei valitettavasti ole yhtä harjaantunutta sisustussilmää kuin monella muulla ja joka sitten päätyy tekemään kaiken maailman virhe- ja hutiostoksia mitä tulee tyynyihin, pieniin sisustuselementteihin.. Odotan innolla, että appi/palvelu saadaan syksyksi (?) markkinoille, koska tunnistan itseni kuuluvan sen ehdottomaan kohderyhmään. Kenties vaikka meillä jo vuoden kuluttua voisi olla jotain sisustettavaakin ;) Aika näyttää.

Meidän pääsiäisen viettomme alkoi torstai-iltana kierroksella Ikeassa, josta haimme yllättävän vähän pikkujuttuja (voiko Ikeassa käydä ostamatta MITÄÄN, mitä ei alunperin PITÄNYT ostaa? Tiedättehän, maljakot, kynttilät, vadit, valokuvakehykset..) sekä lipaston makkariin. Olemme nyt asuneet tässä asunnossa nykyisellä kokoonpanolla 2,5 vuotta ja minua on ensimmäisestä päivästä lähtien ärsyttänyt se, että makuuhuoneessamme möllöttää iso 40 tuumainen telkkari, jota ei koskaan käytetä telkkarin katseluun. Pystyn laskemaan yhden käden sormilla ne kerrat, jolloin olen kyseistä TV:tä katsellut, koska en vain kuulu niihin, jotka haluavat katsella telkkaria sängyssä - se ei vain sovi minulle. Syy siihen, että telkkari tuli makuuhuoneeseen oli se, että minun ja miehen muuttaessa yhteen molemmilla oli toimivat telkkarit ja tuntui hölmöltä myydä toista pilkkahintaan pois (käytetystä TV:stä ei saa juuri mitään), koska kuten kaiken tekniikan kanssa, on aina riski, että toinen telkkareista hajoaa. Minun telkkarini sai siis muuttaa makkariin koska sille ei muutakaan paikkaa kämpästämme löytynyt ja siinä se on pölynkerääjänä siitä lähtien saanut seistä. TV:n alustana on toiminut minun vanha Malm-lipastoni, joka sekin on tympinyt minua siitä lähtien kun tänne muutimme. No offence - Malm-lipasto kyllä ajaa asiansa tavaroiden säilytystilana, mutta mikään kaunis ilmestys se ei ole ja koska se kuuluu Lack-pöytäsarjan kanssa siihen kaikkein tyypillisimpään Ikea-mallistoon, aiheuttaa se minulle entistä enemmän viha-rakkaus-viboja. Apua, muistan nuorempana miten meillä oli silloisen eksän kanssa Lack-pöytiä kämppä täynnä ja miten hienoina tummine pintoineen niitä pidimme! No, kukin tyylillään ja tavallaan, mutta itse en IKINÄ hankkisi enää Lack- tai Malm-sarjan osia kotiini enää. Ne ovat makuuni liian tyypillistä Ikeaa.



En toisaalta täysin teilaa Ikeaa myöskään, koska sieltä löytyy myös paljon hyvää ja kivaa mitä sisustukseen kuuluu, mutta nykyään olen huomattavasti tarkempi siitä, mitä huonekaluja ja sisustusjuttuja sieltä hankin. Kaikki mikä näyttää tyypilliseltä Ikealta (eli halvalta) ja joka koostuu pinnoitetusta lastulevystä, joka heti osuman saatuaan on entistä tai joka vaatii kolminkertaista varmistusliimausta ja -naulausta kestääkseen kasassa, ei enää iske, mutta hieman arvokkaammat huonekalunsa, joiden suunnitteluun ja kestävyyteen on selvästi panostettu enemmän, uppoavat minuun. Näihin kuuluu m.m Hemnes-sarja, jota toki löytyy varmasti jokatoisesta kodista valkoisten Ektorp-sohvien lisäksi, miellyttää silmääni siinä määrin, että halusin Malmin tilalle sellaisen. Telkkari saisi (vihdoin!) muuttaa evakkoon vanhempieni luo vara-telkkariksi, eikä sitä siis enää a) tarvitsisi pitää pölynkerääjänä makkarissa, eikä b) sitä tarvitsisi ottaa huomioon uutta lipastoa valitessa. Woop - voitte vain kuvitella kuinka onnellinen tämä nainen oli! ;)

Mies kokosi 6-laatikoista Hemnes-lipastoa lähes koko eilisen ajan, mokasi vain kerran (!) ja illan tullen pääsin täyttämään vanhasta 3-laatikoisesta Malmistani tavarat tiukan seulan kautta uuteen kotiin. Ilta menikin sitten hölmönnäköisesti hymyillen ja fiilistelimme yhdessä, minkälaisen faceliftin makuuhuoneemme kokikaan Malmin ja TV:n väistyessä Hemnesin tieltä ja kokihan tietokonepöytäkin siinä samalla muodonmuutoksen miehen poistaessa siitä ylähyllyn. Yhtäkkiä makkari tuntui ihkauudelta ja paljon valoisammalta ja kevyemmältä kuin aiemmin - paljon paremmalta kuin olin uskaltanut edes odottaa!

Pandan Suklaasydän-namit ovat pääsiäiskarkeista suosikkejani <3 niistä tulee edesmennyt Famoni mieleen, koska hänellä oli aina näitä pääsiäisenä. Itse en vielä montaa ole ehtinyt nautiskelemaan, mutta mies sen sijaan tuntuu löytäneen kulhoni menekistä päätellen ;)
Mies lähti tänään tosiaan sitten töihin ja meidän tyttöjen ohjelmaan kuuluu lenkkeily, käväisemme varmasti vanhempieni luona ja hölläämistä. Totesin miehelle eilen uusinta Fit-lehteä lukiessani, että minua tietyllä tapaa jopa ärsyttää ihmisten ehdottomuus nykypäivänä: joko treenataan täysiä tai sitten ei lainkaan. Sokeria ja jauhoja joko syödään tai ei, mutta mitään "syön sokeria juhlapyhinä ja jos kutsuilla tarjotaan"-mentaliteettia ei ainakaan urheilulehdissä ja -piireissä tunnu löytyvän. Kenenkään keho ei fyysiologisesti TARVITSE sokeria, mutta mielestäni sokerista totaalinen kieltäytyminen aiheuttaa enemmän päänvaivaa ja mielipahaa kuin se, että sitä joskus harvoin syö vähäsen. Itse ainakin koen, että tasapainoiseen ja terveelliseen ruokavaliooni vallan mainiosti mahtuu kipollinen jätskiä perjantai-iltana, pari kolme suklaamunaa pääsiäisenä tai pala kakkua synttärikutsuilla. Se, että ne sisältävät turhaa energiaa, eli sokeria, on toissijainen asia siihen verrattuna, että niistä kieltäytyminen herättää ihmetystä muissa, sekä harmitusta itsessä: hittovie, suklaamunia saa vain kerran vuodessa ja jos niitä silloin pari kappaletta popsii, ei ruokavalio siitä kaadu, vatsa ala pömpöttämään aivan julmetusti monen päivän ajaksi eikä iho kärsi. Ehdottomuus ei kuulu mielestäni yhdenkään ihmisen ruokavalioon ellei kyse sitten ole allergiasta, mutta se on jokaisen oma päätös. Itse pyrin niin omalla kohdallani kuin potilaita ohjatessani muistuttamaan, että ruokailun kuuluu olla nautinnollista ja kivaa, eikä siitä pidä stressata. Kun pääpalikat ovat kohdillaan ja syö pääosin (80%) terveellisesti koostaen ruokailunsa täysjyvätuotteista, kasviksista, hedelmistä, vähärasvaisesta proteiinista, kalasta ja pehmeistä rasvoista, voi oikein hyvin 20% tapauksissa höllätä ja syödä edellä mainittujen ulkopuolelle tipahtavia juttuja, kuten valkoista jauhoa, sokeria tai kovaa rasvaa. Ruokavalio on jokaisen henkilökohtainen asia ja valinta, enkä lähde kritisoimaan ketään oli hänen valitsemansa tie mikä tahansa, mutta fyysistä ja henkistä terveyttä ajatellen 80/20-malli toimii parhaiten.

Mitä sinun pääsiäiseesi kuuluu? :)

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar

Kiitos kommentistasi <3
Tack för din kommentar <3