onsdag 1 juni 2016

Keskiviikon arkimeikki ja höpinää kesälenkkeilystä

Huomenta kaikki ja aurinkoista keskiviikkoaamua!

Menen tänään iltavuoroon 9:45, joten noustuani miehen kellon soittoon jo kukonlaulun aikaan ajattelin toteuttaa postauksen, jota olen miettinyt jo pitkään: arkimeikkiä.




Oma arkimeikkini on nopea, kuulas ja kevyt, mutta juuri sopiva minun makuuni ja pakko sanoa, että löydettyäni omille kasvoilleni sopivat tuotteet, tuntuu meikki onnistuvan joka kerta! Meikin on tarkoitus korostaa omia parhaita puolia ja sitä tälläinen kevyt meikki mielestäni tekee ainakin minun kohdillani. Suurin ongelmani on yleensä löytää oikean sävyinen meikkivoide, jonka haluan ehdottomasti olevan kuulas ja hehkuva - ei tönkkö ja mattapintainen kuten nuorempana halusin (ugh niitä aikoina, jolloin puuterihuisku soi..).

Alkuun puhdistan kasvoni Vichyn öljyputsarilla, viimeistelen Nivean misellivedellä ja levitän sitten kasvoille Vichyn kuulautta antavan päivävoiteen, sekä silmien ympärysiholle Lumenen C-vitamiini sarjan voidetta. Nämä kuuluvat päivittäisiin toimiini - meikkasin tai en.




Seuraavaksi levitän koko kasvojen alueelle Mac:in Face and Body Foundationia sormin (leviää mielestäni parhaiten). Seuraavaksi huiskutan poskipäille punaa (jossa on hieman helmiäistä mukana ja on aivan paras - ja saatu jonkin lehden tilauslahjana :D), imaisen posket sisään ja huiskutan poskien "alle" BareMineralsin Warmth-aurinkopuuteria. Seuraavaksi laitan pienen tipan Urban Decayn Naked-sarjan peittaria silmien alle, nenänpieliin sekä nenänpäähän että otsalle ja häivytän rajat sormin huolellisesti. Tästä tulee meikkini ihana kuulaus - suosittelen lämpimästi kokeilemaan peittaria antamaan pientä eloa meikkiin! Minä en mikään mestarimaalari ole ja aiemmin koin, että korostusvärit ovat vain hifistelijöille, mutta sainpas syödä sanani: peittarin käyttö ei kestä kauaa eikä vaadi juuri mitään ja nostaa silti meikkisi aivan uudelle levelille! Kulmakarvat oikaisen ja väritän NYX:in  Micro Brow pencilillä (sävy Ash brown istuu minulle kuin nakutettu!) ja ripsiin sudin (tänään) Maybellinen Lash Senastionalia, joka on parantunut kuivuttuaan hieman. Toisinaan käytän ripsiin Benefitin hehkutettua They're Real:ia, mutta epäilen sen ärsyttävän silmiäni, joten pidän siitä nyt hetken paussia ja kokeilen, helpottaako silmieni kuivuminen.


Tadaa! Meikki on valmis eikä kestä 5 minuuttia pidempään!

Mitäs muuta on tiedossa? Hmm, menen töihin ja pääsen sieltä toivon mukaan ajoissa kotiin. Miehellä alkoi tänään kesäloma, mutta hän taitaa olla illalla vielä omilla menoillaan, joten mitä todennäköisimmin käyn pienellä kävelyllä Ronjan kanssa illalla kun keli hieman viilenee. Kävin eilen illalla hölkällä pururadalla, jossa puut varjostavat ihanasti ja tuulikin hieman puhalsi, mutta voi jestas miten suuta alkoi kuivamaan loppulenkistä! Kuulun Facebookissa pariinkin juoksufoorumiin, josta saan sekä vertaistukea, että vinkkejä ja yhdellä foorumilla oli viimeksi eilen puhe siitä, miten keskisykkeet ovat korkeammalla toisilla helteellä juostessa, kun taas toiset eivät huomaa mitään eroa. Itselläni keskisyke on n 10 pykälää normaalia korkeampi ja se kieltämättä kyllä tuntuu päänupissa, sekä lenkin loppua kohden heikotuksena. Eilen minulla oli kieltämättä todella paha ja hutera olo juoksun lopetettuani ja tiedän sen johtuneen elektrolyyttien epätasapainosta. Helteellä tulee hikoiltua paljon ja kun kroppa menettää suoloja ja nestettä, iskee siihen pahoinvointi, joka sitten korjaantuu kun siihen tankkaa noita edellämainittuja. Helteellä lenkkeillessä on tärkeätä, että mahdollista kuivumista ennaltaehkäisee juomalla runsaasti, sekä korvaamalla menetetyt suolat esim. suolakurkuilla tai muulla suolaisella. Itselleni urheilujuomat tuntuvat vierailta, joten pyrin tankkaamaan energiani takaisin ravinnolla, mutta tiedän, että monet nappaavat energiapatukan tai -juoman lenkin aikana tai päätteeksi. Juomapullo olisi kätevä olla lenkillä mukana korvaamassa hikoiltuja nesteitä, jotten lenkin päätteeksi sitten iskisi pahoinvointi, mutta itse koen kömpelöksi pitää pulloa kädessä enkä sopivaa vyötä ole vielä keksinyt. Onko kellään hyviä vinkkejä juomavöistä?

Se, miten kenenkin keho kestää helteellä urheilua ja rasitusta vaikuttaa olevan kovinkin yksilöllistä, joten toisiin ei sovi verrata. Itse huomaan, että kroppani tottuu pikkuhiljaa talven viileistä keleistä siirryttyään nyt myös lämpimässä liikkumiseen, mutta se vie aikansa. Koska sykkeet pomppivat normaalia korkeammalla, täytyy myös palautumiseen varata riittävästi aikaa. Itse noudatan etenkin juostessa Ambitin käskyä "palatutumisajasta", enkä juokse niin pitkään kuin mittari sanoo. Itse välttelen ehdottomasti suorassa auringonpaisteessa liikuntaa, koska se tuntuu minusta pahalta, ja yritän ajoittaa juoksulenkkeilyt iltoihin, jolloin ilma on edes hieman viileämpi.

Eipä kai tässä muuta kuin vaatteiden vaihtoa ja auton nokan kohdistaminen kohti työpaikkaa. Kivaa keskiviikkoa kaikille - kohta on taas jo viikonloppu! Jee! :)

2 kommentarer:

  1. Ihanan kuulas ja luonnollinen look! Oon itsekin ehdottomasti niitä 'less is more'-henkisiä, vierastan kaikkea 'muovista' lähtien vahvasta meikistä aina ripsien pidennyksiin ym ym. Olet tosi kaunis!

    Minulla haaste tässä hellelenkkeilyssä vielä tuo imetys! Ihan hirveästi saa mättää nesteitä muutenkin ja sit kun yrittää ennen lenkkiä tankkailla ettei pääsis kuivumaan, niin välillä ihan jalat ristissä lenkillä, haha :D juoksua en tosin ole vielä oikein kunnolla uskaltanut aloitella (lantionpohja aika huonossa jamassa kahden raskauden jälkeen, tulee oireita jos juoksee yhtään pidempään), mutta reipas kävely ja ylipäätään ulkoilu että saa tuulettaa aivoja - ne pitää tässä elämäntilanteessa edes jokseenkin järjissä ;)

    SvaraRadera
    Svar
    1. Voi kiitos Laura :) Teininä isäni kutsui minua pakkelimestariksi - haha - tuskin tarvitsee kertoa yhtään enempää siitä, miten less is more ei sillon tainnut olla in ;) Thank God ihminen kehittyy..
      Tuo lenkkeilyn aloittelu synnytyksen jälkeen onkin varmasti aikamoinen askel, mutta mielestäni teet fiksusti kun annat kropan rauhassa palautua. Mietein tässä eräänä iltana kun kävin kävelemässä (olen vihdoin oppinut arvostamaan reipasta kävelyä ainaisen juoksun rinnalla - saa meinaan siitäkin tehot irti kun pistää töppöstä rivakasti toisen eteen!), että jos itse joskus tulisin raskaaksi ja synnyttäisin, kasvattaisin kuntoa pikkuhiljaa kävellen enkä kiirehtisi juoksemaan - meinaan mieluummin hyvä peruskunto ja ehjät sisuskalut, kuin (mahdollisesti) parempi peruskunto kiitos juoksun, mutta kaiken maailman laskeumat jotka sitten vaivaavat lopun elämää.. Ehtii sitä juosta vielä elämässään :)

      Radera

Kiitos kommentistasi <3
Tack för din kommentar <3